Kolmetoista kuukautta Kosovoa

6 päivää vietetty kotona

Tämä oli elämäni lyhyin syksy: sitä kesti kaksi päivä Kosovossa ja neljä päivää matkalla Suomeen. Lämpötila Lipljanin kaupungissa oli nimittäin kivan loppukesäinen vielä kaksi päivää ennen kotiutusta. Sitten alkoivat sateet, joita riitti lähes koko Euroopan läpi ajaessa. Suomessa odottikin sitten talvi.

Lukiessani läpi aikaisempia kirjoituksiani huomasin, että olen luvattoman paljon kirjoittanut säätilasta ikäänkuin ei muuta sanottavaa olisi. Mutta sää oli yksi tärkeimmistä asioista, jotka kokematonta Suomi- poikaa askarruttivat. Sopeutuminen vieraan maan lämpötiloihin vaati miettimistä etukäteen: toisaalta kesäinen pysyvä 35-asteinen helle, jossa piti jaksaa työskennellä, toisaalta talvinen pakkanen ja asuminen riittämättömästi eristetyissä konteissa, missä lattialämpötila yöllä voi laskea jopa nollaan, ja missä sähköä ei ehkä joka ilta riitäkään lämmityspattereihin.

Suomeen paluu voisi olla suurempikin kulttuurishokki, jos en olisi viettänyt leijonanosaa palvelusvapaistani Suomessa. Runsaista palvelusvapaista ja ilmaisista lennoista Suomeen johtuen Kosovo ei tuntunutkaan olevan kovin kaukana Suomesta.

Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt käyttää palvelusvapaitani vähemmän Suomessa ja enemmän Balkanin maissa, vaikka jokainen Suomi-lomakin tuli tarpeeseen silloin, kun Suomessa kävin, sillä aina oli tekemättömiä töitä rästissä kotona. Kuluneen vuoden aikana vietin yhden loman Bulgariassa, yhden Albaniassa ja kolme lyhyttä Kreikassa sekä useita yksittäisiä päiviä Makedoniassa. Viimeiseksi suunnittelemani loma Turkissa tai ainakin Istanbulissa vierailua varten meni puihin yllättävän Suomessa käynnin tähden. Bulgarian, Albanian, Makedonian ja Kreikan matkani kuuluvat kuitenkin ehdottomasti Kosovon vuoteni parhaimpiin antimiin: "satunnaisena matkaajana" saatoin käydä sellaisissakin paikoissa, mihin en ikinä Suomesta käsin matkustaen menisi.

Ihan heti en tule unohtamaan Albaniassa Korcën kaupungissa viettämääni yötä vanhassa turkkilaisessa majatalossa, joka oli kunnostettu matkustajakodiksi. Enkä myöskään vieraanvaraista kreikkalaista Edessan pikkukaupunkia ja hotellimajataloa, jonka työvuorossa olleen päivystäjän kanssa juttelin iltasella pari tuntia ja seuraavana iltapäivänä lähdimme yhdessä käymään hänen opastamanaan kauniissa korkealla sijaitsevassa pikkukylässä Kreikan vuoristomaisemia katselemassa.

Toinen asia, mitä en tule unohtamaan, oli viestijoukkueen uskomattoman hyvä henki koko kuluneen vuoden aikana. En ole koskaan kokenut missään niin hyvää yhteishenkeä. Kun kaksi taistelijaa oli epäonnistunut 12 minuutin juoksutestin läpäisyssä, koko viestijoukkue johtajaa myöten paitsi sanomakeskuspäivystäjät olivat rästijuoksussa kirittämässä ja yksi juoksi jäniksenä. Luulenpa, että viestijoukkueessa oli maailman parhaimpia suomalaisia. Viestijoukkue on muuten tietääkseni ainoa joukkue, jonka varajohtajaa (ylik Jani Karhu) on koskaan kunnioitettu maanpuolustusmitalilla, jota ovat ehdottaneet ja hankkineet hänelle hänen omat alaisensa viestijoukkueen taistelijat.

---

Kirjoittaja on 29-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti, joka palveli rauhanturvaajana Kosovossa. Hän kirjoitti kokemuksistaan ja elämästään Camp Villen leirissä, Monikansallisen Keskisen Prikaatin Esikunta- ja huoltokomppanian viestijoukkueessa.